Supporting Self-Regulated Learning with Visualizations in Online Learning Environments

In this article, we study how visualizations could be used to support students' self-regulation in online learning. We conducted a randomized controlled trial with three groups: one control group without visualization, one treatment group with textual visualization, and one treatment with graphical visualization with information on peers' average achievement. We studied how different visualizations affect students' academic performance and behavior. We focused on four factors; starting, scheduling, earliness and exercise points, where the first three are related to time management and self-regulation. The last factor measures course performance in terms of completed exercises. Our results suggest that the lowest performing students can benefit from a visualization, whereas the highest performing students are not affected by the presence or absence of a visualization. We also found that visualizations that do not provide the means to compare your own performance with others may even be harmful to performance oriented students.Peer reviewe

Musiikkileikin vaikutus varhaiskasvatusikäisen lapsen sosioemotionaaliseen kehitykseen

Tiivistelmä. Sosioemotionaaliset taidot voidaan jakaa kahteen osaan, sosiaalisiin ja emotionaalisiin taitoihin. Sosiaalisilla taidoilla tarkoitetaan esimerkiksi vuorovaikutustaitoja ja sitä, kuinka hyvin osaa rakentaa ihmissuhteita niiden avulla. Emotionaalisilla taidoilla tarkoitetaan tunne-elämään liittyviä asioita. Esimerkiksi itsesäätely liittyy tunne-elämään vahvasti ja sen kehittyminen auttaa käsittelemään vaikeitakin asioita. Sosioemotionaalisia taitoja on tärkeää opetella jo lapsena, sillä niistä on hyötyä läpi elämän. Sosioemotionaalisuutta on tutkittu paljon etenkin lasten ja nuorten osalta. Tämän tutkielman tavoite on rakentaa kuvaa musiikkileikin vaikutuksista varhaiskasvatusikäisen lapsen sosioemotionaaliseen kehitykseen. Musiikkileikki kiinnostaa minua itseäni suuresti ja koen myös itse hyötyväni musiikista ja musiikkileikistä, sillä käytän niitä eräänlaisena terapeuttisena välineenä. Samalla tavoin tutkielma voi hyödyttää esimerkiksi opettajia, lapsia, lasten vanhempia tai muita musiikkileikkiä toteuttavia henkilöitä. Tutkimusmenetelmäni on integroiva kirjallisuuskatsaus, jossa olen etsinyt kolmesta eri tietokannasta (Ebsco, ProQuest, Oula-Finna) aineistoja tutkielmaani varten. Aineistoja löytyi yhteensä 162 kappaletta, joista suodatettiin suurin osa pois. Valitsin tutkielmaani aineistoja, jotka vastasivat tutkimuskysymykseeni ”Mitä vaikutuksia musiikkileikillä on varhaiskasvatusikäisen lapsen sosioemotionaaliseen kehitykseen?”. Lopulta valitsin tutkielmaani varten yhteensä yhdeksän (9) aineistoa, jotka esittelen luvussa 4.3. Analysoin ja tulkitsen aineistoa sen esittelyn yhteydessä. Valittu aineisto on vertaisarvioitua tekstiä ja ne on julkaistu korkeintaan kymmenen vuotta sitten. Lisäksi valitussa aineistossa teemaksi nousee muun muassa musiikkiterapia. Tutkimustulosten mukaan musiikkileikin vaikutus sosioemotionaaliseen kehitykseen on positiivista ja sitä esitellään tarkemmin luvussa 5. Tulosten mukaan muun muassa lasten itsesäätely-, tunteidensäätely- ja musiikin lukutaidot kehittyvät musiikkileikin vaikutuksesta. Myös kärsivällisyys, kielellinen älykkyys ja sosiaalinen kanssakäyminen kehittyy. Lisäksi musiikki motivoi ja luo positiivisia tunteita. Tutkimuksen luotettavuutta lisää esimerkiksi aineistojen laatu (uusia ja vertaisarvioituja) ja tutkimuksen toistettavuus. Luotettavuutta laskee esimerkiksi pienehkö määrä aineistoja ja se, että kaikissa aineistoissa ei tutkimusmenetelmää ole tiedossa. Tulokset eivät ole yleistettävissä, sillä valitun aineiston määrä on melko pieni. Tosin on huomioitava, että jokaisen aineiston perusteella sosioemotionaaliset taidot kehittyvät positiivisesti, joten laajemmalla otannalla toteutettu samankaltainen tutkimus voisi saada samanlaisen ja yleistettävän tuloksen. Tutkimusta voisi soveltaa vielä siten, että tutkisi musiikkileikin laatua — esimerkiksi mikä on hyvää musiikkileikkiä ja kuinka paljon sitä kannattaa toteuttaa

Visual product chronology as a solution for accessing building product model data

SUMMARY Building product modelling technology is principally aiming for solutions which are capturing the data of gradually developing buildings. In simple terms these solutions can be characterised as storages where the most recent data and its updates exist. At the moment IFC standard is providing a common starting point for sharing building product model data between various applications. Having this as a starting point one major current challenge is to build methods and practical tools for accessing building product models. Here the term access means both data input and different analyses over building product model data. For example, the user needs to find out all building components where changes have appeared during certain period and visualise those in an appropriate level of detail. It is considered that these types of operations shall provide a true basis for wide acceptance and impact of building product modelling technology. Visual Product Chronology is an application, which can be used for linking data from various sources with the objects of building product model and for analysing the content of the resultant data storage. Development of Visual Product Chronology is proving improved understanding of various problems and their potential solutions when we are on way to develop applications enabling versatile but an easy access of building product model data

Ratu methods of data collecting, processing and storage.

Ratu-tutkimus tulisi kehittää taloudellisemmaksi ja tehokkaammaksi. Työmenekin tutkiminen paikan päällä seuraamalla on hidasta, mutta havannoimmalla työtä seuraamalla työmenetelmän ja sen muuttujat tulevat huomioiduiksi. Standardiaikajärjestelmää on käytetty 1990-luvulta lähtien kohdekohtaisten toteutumatietojen vertailussa. Nykyisin standardiaikajärjestelmät on rakennettu lähes jokaiselle työlajille ja työlajikohtaiset työnosa-ajat vaihteluväleineen ovat tiedossa. Ratu-työmaa -tutkimusmenetelmä on ollut Ratu-ohjausryhmän kokouksissa esillä aikaisemmin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Ratu-työmaiden käytön soveltuminen Ratu-tutkimukseen. Ratu-työmaa -tutkimuksessa vieraillaan säännöllisesti työmailla, joilta kerätään toteumatietoa työmenekkitiedon mittaamiseen soveltuvista työlajeista. Ratu-työmaa -tutkimuksessa mukana olevat työmaat saavat tutkijan käsittelemät toteumatiedot anonyymisti palautteen muodossa käyttöönsä. Tutkimuksen aikana kerättiin toteutumatietoja seitsemältä Ratu-työmaalta. Näiltä työmailta saatiin toteumatietoa yhteensä 64 kappaletta, 12 eri työlajista. Tutkitut työlajit olivat talonrakennustyömailla tapahtuvia töitä. Useimmat töistä olivat rakennustöiden keston kannalta kriittisen polun töitä, kuten runkotyötä tai vedeneristystyötä. Tutkimuksen tuotoksena uudistettiin Ratu-tutkimus toimimaan ympärivuotisesti ja prosessinomaisesti. Ratu-tutkimuksessa pääpaino on Ratu-työmailla, joita tutkimalla saadaan tuloksia työmenekeistä. Työmenekkien muutoksien perusteella voi Ratu-ohjausryhmä päätöksellään teetättää tarkentavan työlajikohtaisen tutkimuksen. Tarkentavalla tutkimuksella tutkitaan lisää työmenetelmiä sekä -menekkejä työlajin osalta

Explicit irrationality measures for continued fractions

AbstractLet τ=[a0;a1,a2,…], a0∈N, an∈Z+, n∈Z+, be a simple continued fraction determined by an infinite integer sequence (an). We are interested in finding an effective irrationality measure as explicit as possible for the irrational number τ. In particular, our interest is focused on sequences (an) with an upper bound at most (ank), where a>1 and k>0. In addition to our main target, arithmetic of continued fractions, we shall pay special attention to studying the nature of the inverse function z(y) of y(z)=zlogz

Varhaiskasvatuksen opettajien käsityksiä lasten tunteiden säätelytaitojen kehittymisestä

Tiivistelmä. Tunteiden säätelytaidot ovat tärkeä osa jokaisen ihmisen elämää, sillä niitä tarvitaan päivittäisessä arjessa esimerkiksi rakentavassa vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa ja erilaisten vaikeiden tilanteiden selvittämisessä. Tunteiden säätely on keskeinen taito myös oppimiselle. Tutkimusalueena tunteiden säätely kiinnostaa yhä enemmän, etenkin varhaiskasvatuksen ja koulun ympäristöissä, koska näissä konteksteissa tunteiden säätelyn merkitys korostuu oppimisessa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Tunteiden kanssasäätelyssä aikuinen tukee lapsen tunteiden säätelyä ja siihen liittyvien strategioiden käyttöä. Tämä pro gradu -tutkimus on osa TunTuVa-hanketta, jossa varhaiskasvatushenkilöstöä koulutetaan tukemaan lasten tunteiden säätelytaitojen oppimista. Tutkimuksessa selvitetään varhaiskasvatuksen opettajien tärkeinä pitämiä teemoja lasten tunteiden säätelyn kehitykseen liittyen, sekä selvittää koulutuksen vaikutusta opettajien näkemyksiin. Tutkimus on rajattu varhaiskasvatuksen opettajiin ja tutkimusjoukkoja on yhteensä kolme. Ensimmäiseen kysymykseen liittyen opettajat (n=128) vastasivat avoimia vastauksia sisältävään alkukyselyyn. Toiseen tutkimuskysymykseen etsittiin vastausta kahden eri tutkimusryhmän — alku- ja loppukyselyyn (n=62) sekä alku- ja viivästettyyn loppukyselyyn (n=35) vastanneiden opettajien kautta. Lähestymistapamme on kvalitatiivinen eli laadullinen, jota vahvistetaan kvantifioimalla laadullisen analyysin tuloksia. Käytämme tutkimuksessamme valmista TunTuVa-hankkeessa kerättyä kyselyaineistoa. Aineiston sisällönanalyysi on teoriasidonnainen — olemme rakentaneet analyysirungon aiemman teorian ja aineiston sisällön pohjalta. Analyysirungon avulla olemme koodanneet aineiston. Tulosten perusteella varhaiskasvatuksen opettajat korostavat aikuisen kanssasäätelyn tärkeyttä lapsen tunteiden säätelyn kehittymisessä eniten. Koulutus vaikuttaa vahvistavan tätä ajatusta. Tutkimustuloksemme tukevat ajatusta, että varhaiskasvatuksen opettajien koulutus on merkittävä tapa lisätä tietoa ja taitoja tukea lasten tunteiden säätelytaitojen oppimista.Early childhood education teachers’ perceptions of the development of children’s emotion regulation skills. Abstract. Emotion regulation skills are an important part of every person’s life, as they are needed in everyday life, for example to resolve various difficult situations. Emotion regulation skills are also regarded a part of learning skills. As a research area, emotion regulation is of increasing interest, especially in early childhood education and school environments, as these are the contexts where these skills are needed, in social interactions and in learning. In the co-regulation of emotions, the adult supports the child’s emotion regulation and the use of related strategies. The present research is a part of the TunTuVa project, where early childhood education personnel are trained to support children’s emotion regulation development. The research aims to explore the early childhood teacher’s views about the important factors related to children’s development of emotion regulation skills and how these views change along with TunTuVa-training. Our research is limited to early childhood education teachers and there are three research groups in total. Regarding the first question, teachers (n=128) answered the initial open-ended questionnaire. The answer to the second research question was sought through teachers who responded to two different research groups — the initial and final questionnaire (n=62) and the initial and delayed final questionnaire (n=35). Our approach is qualitative, which is strengthened by quantifying the results of the qualitative analysis. In our research, we use ready-made survey data collected in the TunTuVa project. The content analysis of the data is theory-related — we have used both previous theory and the content of the data to build the analysis frame, by which we coded the data. Based on the results, early childhood education teachers emphasize the importance of adult co-regulation in the development of a child’s emotion regulation the most. Training seemed to reinforce this idea. This study supports the notion that it is important to pay attention to teacher’s education and training to support their knowledge and skills to foster children’s emotion regulation development by co-regulation of emotions

Daily Life Restrictions are Common and Associated with Health Concerns and Dietary Challenges in Adult Celiac Disease Patients Diagnosed in Childhood

The prevalence and associated factors of daily life restrictions due to a gluten-free diet in adult celiac disease patients diagnosed in childhood are poorly known. We investigated these issues by collecting the medical data of 955 pediatric patients and sending questionnaires evaluating various health outcomes to the 559 patients who had reached adulthood. Of the 231 respondents, 46% reported everyday life restrictions caused by dietary treatment. Compared with those without restrictions, they more often had anemia at diagnosis (37% vs. 22%, p = 0.014), but the groups were comparable in other diagnostic features. In adulthood, patients with restrictions reported more overall symptoms (32% vs. 17%, p = 0.006), although the symptoms measured with the Gastrointestinal Symptom Rating Scale questionnaire were comparable. Despite strict dietary adherence in both groups, the experience of restrictions was associated with dietary challenges (34% vs. 9%, p <0.001), health concerns (22% vs. 13%, p = 0.050), and lower vitality scores in the Psychological General Well-Being questionnaire. The groups did not differ in their current age, socioeconomic status, family history of celiac disease, general health or health-related lifestyle, the presence of co-morbidities, or regular follow up. Our results encourage healthcare professionals to discuss the possible health concerns and dietary challenges with patients to avoid unnecessary daily life restrictions, especially when young patients start to take responsibility for their treatment.Peer reviewe

The ISB Cancer Genomics Cloud: A Flexible Cloud-Based Platform for Cancer Genomics Research.

The ISB Cancer Genomics Cloud (ISB-CGC) is one of three pilot projects funded by the National Cancer Institute to explore new approaches to computing on large cancer datasets in a cloud environment. With a focus on Data as a Service, the ISB-CGC offers multiple avenues for accessing and analyzing The Cancer Genome Atlas, TARGET, and other important references such as GENCODE and COSMIC using the Google Cloud Platform. The open approach allows researchers to choose approaches best suited to the task at hand: from analyzing terabytes of data using complex workflows to developing new analysis methods in common languages such as Python, R, and SQL; to using an interactive web application to create synthetic patient cohorts and to explore the wealth of available genomic data. Links to resources and documentation can be found at www.isb-cgc.or

Genomic and molecular characterization of preterm birth.

Preterm birth (PTB) complications are the leading cause of long-term morbidity and mortality in children. By using whole blood samples, we integrated whole-genome sequencing (WGS), RNA sequencing (RNA-seq), and DNA methylation data for 270 PTB and 521 control families. We analyzed this combined dataset to identify genomic variants associated with PTB and secondary analyses to identify variants associated with very early PTB (VEPTB) as well as other subcategories of disease that may contribute to PTB. We identified differentially expressed genes (DEGs) and methylated genomic loci and performed expression and methylation quantitative trait loci analyses to link genomic variants to these expression and methylation changes. We performed enrichment tests to identify overlaps between new and known PTB candidate gene systems. We identified 160 significant genomic variants associated with PTB-related phenotypes. The most significant variants, DEGs, and differentially methylated loci were associated with VEPTB. Integration of all data types identified a set of 72 candidate biomarker genes for VEPTB, encompassing genes and those previously associated with PTB. Notably, PTB-associated genes RAB31 and RBPJ were identified by all three data types (WGS, RNA-seq, and methylation). Pathways associated with VEPTB include EGFR and prolactin signaling pathways, inflammation- and immunity-related pathways, chemokine signaling, IFN-γ signaling, and Notch1 signaling. Progress in identifying molecular components of a complex disease is aided by integrated analyses of multiple molecular data types and clinical data. With these data, and by stratifying PTB by subphenotype, we have identified associations between VEPTB and the underlying biology

Pan-Cancer Analysis of lncRNA Regulation Supports Their Targeting of Cancer Genes in Each Tumor Context

Long noncoding RNAs (lncRNAs) are commonly dys-regulated in tumors, but only a handful are known toplay pathophysiological roles in cancer. We inferredlncRNAs that dysregulate cancer pathways, onco-genes, and tumor suppressors (cancer genes) bymodeling their effects on the activity of transcriptionfactors, RNA-binding proteins, and microRNAs in5,185 TCGA tumors and 1,019 ENCODE assays.Our predictions included hundreds of candidateonco- and tumor-suppressor lncRNAs (cancerlncRNAs) whose somatic alterations account for thedysregulation of dozens of cancer genes and path-ways in each of 14 tumor contexts. To demonstrateproof of concept, we showed that perturbations tar-geting OIP5-AS1 (an inferred tumor suppressor) andTUG1 and WT1-AS (inferred onco-lncRNAs) dysre-gulated cancer genes and altered proliferation ofbreast and gynecologic cancer cells. Our analysis in-dicates that, although most lncRNAs are dysregu-lated in a tumor-specific manner, some, includingOIP5-AS1, TUG1, NEAT1, MEG3, and TSIX, synergis-tically dysregulate cancer pathways in multiple tumorcontexts